Kellojen Soittormaa: Melodia Kulkee Unelmien Maisemissa ja Draama Ylentää Kuulijaa Taivaisiin

Franz Schubert, romantiikan aikakauden säveltäjä, oli nero, jonka lahjakkuus loiski uutta iloa klassisen musiikin maailmaan. Hänen musiikkinsa on tunnettu vahvoista melodioista, syvistä tunteista ja herkullisella harmonisella kielellä, joka kiehtoo kuulijoita edelleenkin. Tässä artikkelissa tutustumme yhteen Schubertin vähemmän tunnetuista mestariteoksista: Kellojen Soittormaan (Sonata for Piano, D. 959).

Schubert sävelsi Kellojen Soittormaan vuonna 1828, vuotta ennen kuolemaansa 31-vuotiaana. Vaikka teos luokiteltiinkin pianopianoksi, Schubert itse kutsui sitä “Sonataksi”. Hän oli taitava soittamaan pianoa ja pianforte, joten hän ymmärsi instrumentin täydellisen potentiaalin. Teoksessa kuullaan sekä melodian että harmonisen rakenteen hienovaraisuutta, jotka osoittavat Schubertiltä peräisin olevaa neroa.

Rakenne ja Teema:

Kellojen Soittormaa on jaettu neljään osaan:

• Allegro: Täynnä energistä innostusta ja melodista virtaa.

Schubert aloittaa teoksen vahvalla allegro-osalla, jossa kuullaan kirkas ja eloisa melodia. Pianon oikeakätinen soitto johtaa melodian kulkua, kun taas vasemman käden melodiset bassoviivat luovat tasaisen pohjan. Kuulija voi melkein kuvitella itsensä kellojen soidessa – musiikki on täynnä eloa ja dynamiikkaa.

• Andante: Ympäröivää rauhaa ja mietiskelevää tunnelmaa.

Toinen osa, Andante, luo kontrastia ensimmäiseen osaan. Tempo hidastuu, melodiat muuttuvat pehmeiksi ja soittotapa hiljaisemmaksi. Schubert loi tähän osaan syvän surmellisen tunnelman – musiikki herättää mielikuvissaan rauhallisia maisemia ja ajatuksia.

• Scherzo: Ilon täyteinen tanssi riemusta.

Kolmas osa, Scherzo, tuo takaisin energinen melodisuuden. Kuviot ovat vivahteikkaita ja rytmikkäämpiä – musiikki on kuin iloinen tanssi. Schubert hyödyntää scherzon osassa pianon täyttä potentiaalia luoden sekä kirkkaita että pehmeitä ääniä.

• Allegro assai: Voimakkaan draaman crescendo, joka kulminaattii taivaallisiin korkeuksiin.

Viimeinen osa, Allegro assai, on teoksen kliimaksi. Melodiat nousevat yhä korkeammalle ja tempo kiihtyy – Schubert luo tässä osassa vahvan draaman tuntuisen crescendo. Kuulija kokee kuin musiikki vie hänet taivaalliseen korkeuteen; melodiat ovat täynnä voimaa ja tunneperäisyyttä, jotka jättävät pysyvän vaikutuksen mieleen.

Schubertin Kellojen Soittormaa on yksi hänen mestariteoksistaan, joka osoittaa hänen nerokkauttaan sekä säveltäjäksi että pianistiksi. Musiikki herättää kuulijoissa vahvoja tunteita – melodiat kulkevat unelmien maisemissa ja draama ylentää kuulijaa taivaisiin.

Schubertin Elämä:

Franz Schubert (1797-1828) oli itävaltalainen säveltäjä, joka loi runsaasti musiikkia lyhyessä elämässään. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluvat sinfonia “Seitsemäs”, laulumusiikki “Schöne Müllerin” ja pianokonserttojen sarja. Schubert oli myös taitava pianisti ja soitti säännöllisesti konserteissa Wienissä. Vaikka hän kuoli nuorena, 31-vuotiaana, Schubertiltä jäi jälkipolville laaja musiikkisävellystem, joka on edelleen ihailtavana sekä musiikkiystävien että ammattisoittajien keskuudessa.

Kellojen Soittormaa:

Osan nimi	Tempo ja merkki	Tunne
Allegro	Allegro	Energeettinen, iloinen
Andante	Andante con moto	Rauhallinen, surullinen
Scherzo	Scherzo: Allegro vivace	Iloinen, tanssimainen
Allegro assai	Allegro assai	Draamaattinen crescendo

Schubertin Kellojen Soittormaa on ehdottomasti teos, joka kannattaa kuunnella. Se vie sinut musiikillisen matkailuun, jossa melodiat kulkevat unelmien maisemissa ja draama ylentää kuulijaa taivaisiin.